Kotitalousvähennys on verovähennys, jota voidaan hyödyntää, kun omassa kodissa teetetään töitä ulkopuolisia maksullisia palveluja käyttäen. Se voi tarkoittaa esimerkiksi siivoojan tai hoitajan palkkaamista omaan kotiin tai remontin teettämistä. Työn voi suorittaa joko yritys tai yksittäinen työntekijä.
Kotitalousvähennys on mahdollista saada kotona tehdyistä tavanomaisista kotitalous- ja hoitotöistä sekä erilaisista kodin kunnossapito- ja perusparannustöistä. Kotitalousvähennykseen oikeuttaviin kotitaloustöihin kuuluvat muun muassa siivous, ruuanlaitto, pyykinpesu ja muu vaatehuolto, puutarhan hoito ja lumenluonti.
Hoitotyötä voi olla esimerkiksi lapsen, vammaisen tai vanhuksen hoitaminen, kuten syöttäminen ja peseminen. Kotitalousvähennystä voi saada erilaisista kodin remonteista, putki-, sähkö- ja kaapelitöistä sekä talon maalaamisesta.
Lisäksi tietotekniikan asennus- ja neuvontapalvelut kuuluvat kotitalousvähennyksen piiriin. Perinteisesti suurin osa kaikista haetuista kotitalousvähennyksistä liittyy kodissa tehtyihin remontteihin, kuten keittiö– tai kylpyhuoneremontteihin tai muihin kunnossapitotöihin. Jos olet suunnittelemassa remonttia, niin perehdy remonttilainalaskuria käsittelevään sisältöömme.
Kotitalousvähennys on mahdollista hakea myös vapaa-ajan asunnolla tai kakkosasunnossa tehdystä työstä, mutta sen sijaan vähennystä ei voi saada sijoitusasunnossa tehdystä remontista. Myöskään uudisrakentamisesta tai siihen verrattavissa olevasta lisärakentamisesta kotitalousvähennystä ei kotitalouksille myönnetä.
Kotitalousvähennyksen käyttökohteita on monia, mutta on hyvä pitää mielessä, että verohuojennusta voi hakea vain teetetyn työn osuudesta. Esimerkiksi remonttia tehdessä vain työstä maksetusta hinnasta on mahdollista saada kotitalousvähennys, kaikki materiaalit ja välineet kuten tapetit ja pensselit jäävät kokonaisuudessaan itselle kustannettaviksi.
Netistä on mahdollista löytää esimerkiksi Verohallinnon sivuilta listoja, joissa on lueteltu erilaisia kodissa teetettäviä töitä, ja tieto siitä oikeuttavatko ne kotitalousvähennykseen vai eivät.
Kaikki kodissa suoritettavat työt eivät kuulu kotitalousvähennyksen piiriin, joten työn vähennyskelpoisuus on hyvä selvittää etukäteen, ettei tule vastaan ikäviä yllätyksiä. Esimerkiksi asunnon tai rakennuksen laajennustyö, kodinkoneiden erillinen asennustyö, lukkojen vaihto tai kuntotarkastukset eivät ole vähennyskelpoisia.
Nuohous ja onko siitä mahdollista saada kotitalousvähennys, mietityttävät usein ihmisiä. Vastaus on kuitenkin ei, sillä nuohous on säännöllistä, tietyin määräajoin toistuvaa kiinteistön kunnossapitotyötä, jonkalaiset työt on haluttu jättää kotitalousvähennyksen ulkopuolelle.
Kotitalousvähennystä haetaan suoraan verottajalta ja siihen oikeuttavat tiedot ilmoitetaan verottajalle joko verokortille tai veroilmoitukseen. Jos tiedot ilmoitetaan verokortille, saa edun vähennyksestä heti. Jos tiedot ilmoittaa vasta veroilmoitukseen, kotitalousvähennys huomioidaan joko veronpalautuksessa tai jäännösveron määrässä.
Alla on listattuna tietoja, jotka täytyy toimittaa verottajalle silloin kun kotitalousvähennystä haetaan. Tarvittavat tiedot vaihtelevat sen mukaan, onko työ teetetty yrityksellä vai yksittäisellä työntekijällä.
Kotitalousvähennystä voi hakea kuka tahansa yksityishenkilö, joka maksaa palkkaa kotona suoritettavasta vähennykseen oikeuttavasta työstä. Kotitalousvähennys on tarkoitettu vain luonnollisille henkilöille, joten osakeyhtiöt, yritykset ja yleishyödylliset yhteisöt on rajattu sen ulkopuolelle. Asunto-osakeyhtiön osakkaana kotitalousvähennystä voi saada ainoastaan niistä työsuorituksista, jotka lain ja yhtiöjärjestyksen mukaan kuuluvat osakkaan vastuulle. Kotitalousvähennystä saa ainoastaan paikan päällä tehdystä ulkopuolisen henkilön henkilön tekemästä työstä, eli itse tehdystä työstä sitä ei saa.
Kotitalousvähennys on aina vuosikohtainen, joten se myönnetään sen vuoden määräysten mukaan milloin hakija on maksanut työstä yritykselle tai työntekijälle. Kotitalousvähennyksen maksimimäärä ja omavastuun osuus voi vaihdella vuosittain.
Esimerkiksi Verohallinnon sivuilta löytyy aina ajantasainen tieto kotitalousvähennyksen määrästä ja laskuri jolla voi laskea vähennyksen määrän. Kotitalousvähennystä voi hakea myös jälkikäteen, mutta vähennystä myönnettäessä käytetään aina sen vuoden määräyksiä, milloin lasku työstä on maksettu.
Kotitalousvähennys alentaa ansiotulojen ja pääomatulojen verojen summaa täysimääräisenä. Määrä lasketaan aina työn arvonlisäverollisesta hinnasta tietyn prosentin mukaan. Vain työn osuus on vähennyskelpoista, eli esimerkiksi työstä aiheutuneita matkakuluja ei ole mahdollista vähentää verotuksessa.
On tärkeää huomata, että kotitalousvähennyksen saamisen edellytyksenä on, että yritys tai yrittäjä jolla työ on teetetty kuuluu ennakkoperintärekisteriin. Hakijalle jää aina myös maksettavaksi vuosittainen omavastuuosuus.
Erilaiset tukimuodot ja esimerkiksi palvelusetelit vievät mahdollisuuden kotitalousvähennykseen. Vaikka kotona suoritettu työ muutoin kuuluisi kotitalousvähennyksen piiriin, ei sitä kuitenkaan voida vähentää verotuksessa jos sen teettämiseen on jo saatu jotain muuta tukea.
Esimerkiksi omaishoidon, lasten kotihoidon tai yksityisen hoidon tuki ja palkkatuki ovat tukimuotoja, jotka estävät kotitalousvähennyksen hyödyntämisen. Kotitalousvähennystä ei voi käyttää myöskään, jos on kunnan palveluseteli, vaikkei sitä käyttäisikään.
Jotta kotitalousvähennystä voi hakea, on yrityksen tai yrittäjän jolla työ teetetään, oltava merkittynä ennakkoperintärekisteriin. Näin ollen jos suoritettu työ on ostettu kaupungilta tai kunnalta, ei kotitalousvähennystä voi saada kuin joissain poikkeustapauksissa.
On hyvä painaa mieleen, ettei kotitalousvähennystä voi saada myöskään sellaisesta työstä johon on jo saanut korvauksia vakuutusyhtiöstä. Kaiken kaikkiaan perussääntönä on, ettei kotitalousvähennyksiä myönnetä töihin, joihin on jo saanut tukea jostain muualta.